Pikkuhiljaa alkaa tulla tutuiksi vietnamilaisten tavat, tyylit ja käytännöt. Ajassa pysyminen on heille erittäin vaikeaa, ja jämpteinä suomalaisina se on hieman turhauttavaa. Sovitut ajat, jopa lukujärjestykseen tehdyt suunnitelmat eivät pidä, muutoksia aikatauluihin tulee aina. Ravintoloissa ja kaupoissakin työntekijöillä ei ole mitään kiirettä. Juomia saattaa joutua odottelemaan vartin ja ruokaa tunnin, kun työntekijöillä ei ole kiirettä mennä valmistamaan sitä. Siesta-aika on yleensä 11.00-13.00, mutta sekin venyy useimmilla 10.00-16.00 pintaan. Juuri kun me suomalaisina olemme liikkeellä ja haluaisimme tehdä ostoksia, niin ihmiset nukkuvat tiskien takana ja skoottereidensa päällä. Hieman nolottaa, kun he joutuvat kömpimään maan rajasta lepoaikaan, kun turistit tarvitsevat vettä juuri sillä hetkellä! Mutta eikö tähän rentoon, huolettomaan aikataulu käytäntöön pian itsekin totu. Kaverit hieman Suomessa ovat varoitelleet, että ei saisi tulla meille tavaksi kuitenkaa sitten kun palaamme Suomeen!
Tänään olimme koulussa seuraamassa englannin tuntia. Enemmänkin tunnit menivät silti siihen, että oppilaat seurasivat meitä. He kyselivät paljon kysymyksiä ja lauloivat mikrofoniin luokan edessä meille lauluja, enimmäkseen One Directionia, joka tuntuu olevan kaikkien suosikki bändi täällä. Kuvissa sai jälleen poseerata niin että posket kramppasivat hymyilemisestä kun tunnit olivat ohitse. Oppilaat opiskelevat täällä amk:ssa ala-aste tason englantia. Tuntuu hassulta, kun asiat joita me opiskelemme Suomessa 4. luokalla, ovat täällä nyt opiskelun aiheena. Olemme kyllä kiitollisia suomalaisesta koulutuksen tasosta, joka on ihan ensiluokkaista. Aina sitä joutuu hieman lähteä kauemmas, että näkee lähelle ja muistaa arvostaa asioita jälleen erilailla.
Rullaluistelu on täällä kova ja pidetty urheilulaji. "Patin club" on paikka, jossa ihmiset käyvät rullaluistelemassa. Siellä ollaan melko pienissä sisätiloissa, vuokrataan rullaluistimet ja luistellaan ympyrää diskovalojen välkkyessä ja menomusiikin soidessa. Nuoret ovat todella taitaviakin, he osaavat temppuja ja hyppivät pienistä hyppyreistä. Itselläni kävi pieni vahinko, kun yhtäkkiä vauhdissa lähti rullat irti luistimista. Vein luistimet vuokrauspisteelle, ja työntekijä kaivoi vain ruuvimeisselin tiskin alta ja alkoi ruuvata rullia takaisin kiinni luistimeen. Tästä opimme, että täytyy aina tarkistaa rullaluistimien kunto ennenkuin lähdemme luistelemaan hurjana kuin Koskela!
Vakio hengailupaikkakin on jo löytynyt 100 metrin päästä viihtyisästä kahvilasta. Parhaat jäätelöannokset ja tyylikkään kaunis sisustus. Ihanaa, kun alkaa jo paikatkin tulla tutuiksi ja tietää vähän missä on parasta viettää iltaa! :)
Tam biet!
Pirita, Elina ja Minna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti