Torstaina työpäivän jälkeen hypättiin bussiin ja otettiin suunta kohti Hanoita. Bussissa istuttiin jälleen 8.5 tuntia, vaikka matkaa Vinhistä Hanoihin on 280 km. Viihdykettä oli onneksi, kun screeneiltä tuli amerikkalainen hyvä elokuva. Se vain vähän meni pilalle, kun päälle tuli videonauhalta vietnamilainen dubbaus, jossa yksi nainen koko ajan toisti kaikkien näyttelijöiden vuorosanat. Hieman se kyllä rupesi jo naurattamaankin, että miksi pitää dubata noin kehnosti, parempi olisi laittaa vaikka tekstitys vietnamiksi ja antaa näyttelijöiden hoitaa puhuminen! Muuten bussimatka meni hyvin, vaikka hulluja ohituksia ja äkkijarrutuksia oli jälleen koko ajan, lisäksi meinattiin ottaa yksi liikennemerkki matkaan mukaan. Hanoihin saavuttuamme suuntasimme jälleen PUKU -kahvilaan syömään, jossa tuli heti kotoisa olo, kun kajareista pauhasi The Fox!
Hanoissa ehdittiin perjantaina käydä shoppailemassa Vincom Mall Towerissa ja miljoonia sai kulumaan helposti. Syömässä käytiin Pizza Hutissa, ja kyllä maistui pizzat hyvälle puolentoista kuukauden nuudelikuurin jälkeen! Illalla suunnattiin vielä kaduille ostoksille, joista löytyikin hyvin tuliaisia Suomeen. Paras löytö oli allekirjoittaneella (Piritalla) Disneyn elokuvaboksi, joka sisälsi kaikki Disneyn elokuvat. Ei tarvinnut paljon harkita ostaako vai eikö vaivaisella miljoonalla (n. 35 €) 142 Disneyn elokuvaa! Käytiin myös tsekkaamassa kaunis St.Josephsin katedraali, joka sijaitsi ihan hotellimme nurkilla.
Lauantai aamuna herättiin kuudelta, ja hotellin aamupalan jälkeen meidät noudettiin upouudella minibussilla ja matka kohti kauan odotettua Halong Bayta alkoi. Matkaa Hanoista Halong Baylle oli 180 km ja se kesti 4 h. Tie oli hyvin möykkyistä ja sai tosissaan pitää kiinni penkistä, ettei pää osunut kattoon kun bussikuski kaahasi monttuteillä. Matkalla pysähdyimme matkamuistomyymälään, jossa kehitysvammaiset tekivät kauniita neulospistotöitä ja koruja.
Satamaan päästyämme nousimme melko pieneen puiseen paattiin, joka kuskasi meidät risteilyaluksellemme. Hypättyämme laivasta toiseen ja päästyämme hyttiimme, yllätyimme hyvin positiivisesti. Hytti oli todella tilava, kauniisti sisustettu ja siisti. Ainoa hämmennys oli vessan "ovi", joka oli pitsiverho.
Lounaan jälkeen lähdimme kohti tippukiviluolaa, joka oli yhden saaren sisällä. Kyseinen luola on kuulemma Aasian kaunein luola, ja sitä se todella oli. Sisällä näimme kaikenlaisia kivestä muotoutuneita kivimuodostelmia, mm. elefantin, nauravan Buddhan ja käärmeen. Jättiläis kilpikonnakin oli muotoutunut kivestä ja sen päätä kosketettuaan on onnellinen ja pitkä loppuelämä taattu. Kapusimme vielä portaat ylös saaren päälle, josta aukenivat huimat näkymät Halong Baylle.
Tämän jälkeen jatkoimme matkaa kajakoimaan. Minä ja Elina mentiin melomaan yhdessä ja Minna tuli omalla kanootilla vieressä. Melottiin katsomaan yhtä luolaa ja kierrettiin yksi iso saari ympäri. Huomattiin, että veneliikenne on samanlaista kuin tieliikenne täällä, kun Minna meinasi jäädä yhden paatin alle sen tullessa suoraan kohti ja tööttiä vain painaen. Onneksi on reenattu kovasti ja lihakset kunnossa, niin ehti meloa pois alta. Palattuamme risteilijälle menimme aurinkokannelle katselemaan auringonlaskua, joka oli hyvin rentouttavaa ja kaunista.
Sunnuntaina herätyskello soitti 5.25, kun nousimme katsomaan auringonnousua. Kyllä kannatti, vaikka silmät ristissä istuimmekin ensimmäisen vartin yläkannella vilttien alla. Puoli seitemältä meille pidettiin Tai chi -jumppaa, joka pisti veren mukavasti kiertämään ja virkisti päivän aktiviteetteihin. Herkullisen aamupalan jälkeen hyppäsimme jälleen pienempään paattiin ja suuntasimme kohti kelluvaa kalastuskylää. Kylässä asuu 50 perhettä, joissa on n. 200 lasta. Lapset käyvät koulua, joka on myös kelluva "rakennus" meressä. Kouluun mennään asukkaiden "autoilla" eli veneillä, joissa oli rekisterikilvetkin. Ruoanlaitto- ja suihkuvesi tuodaan kyliin erikseen, ja näimmekin kun eräs paikallinen kävi "suihkussa" omalla lautallaan heittäen tynnyristä niskaansa vettä. Kaupat olivat veneellä liikkuvia paikallisia, joilla oli veneissään myynnissä ruokaa ja juomaa. Ostokset he ojensivat haavilla ostajalle ja ostaja laittoi rahat haavin kautta myyjälle. Talot olivat siis rakennettu kelluvien lauttojen päälle, ja siellä ihmiset asuivat meren keskellä. Koiriakin näkyi monessa taloudessa olevan, melko vähän vain juoksutilaa koirilla, kun talo on ympäröity vedellä.
Maisemat kylää kierrellessämme olivat henkeäsalpaavan kauniit. Vesi oli aivan kirkasta ja turkoosia, kauniita saaria ja vuoria joka puolella, täydellinen rauha ja hiljaisuus, täällä jos jossain sielu ja mieli lepäsi.
Kierroksen jälkeen vierailimme helmisimpukka farmilla, jossa kasvatettiin helmiä. Oli mielenkiintoista nähdä, miten helmet syntyvät. Ensin ostereita kasvatetaan vedessä 18 kk, jonka jälkeen ne nostetaan ylös, niiden suu avataan ja sinne asetetaan osterin kuoresta leikattu pallo. Tämän jälkeen ne asetetaan takaisin veteen, ja viiden vuoden kuluttua helmi on hioutunut valmiiksi osterin sisällä.
Tämän reissun jälkeen ehdimme ottaa vielä hieman aurinkoa risteilijän yläkannella sekä räpsiä kuvia. Kokkauskurssikin meille pidettiin laivalla, jossa opettelimme valmistamaan tuoreita kevätkääryleitä. Maukkaitahan niistä tuli näillä kokkitaidoilla! Samalla meille kerrottiin, että Vietnamissa naiset aina kokkaavat ja miehet vain juovat. Tyttöjen onkin todistettava kokkaustaitonsa mahdollisen tulevan poikaystävän vanhemmille ennen kuin he voivat virallistaa suhteensa, sillä jos tyttö ei osaa kokata tarpeeksi hyvin, ei häntä voida hyväksyä pojalle vaimoksi.
Ruoat laivalla olivat todella hyviä ja paikallisia. Maistoimme mm. rapua, makrillia, kalmaria, jätti katkarapuja, pitayaa, vietnamilaista kahvia ja perunaakin saatiin, jota ei ole näkynyt missään kaupoissa tai ravintoloissa tähän asti. Paljon uusia makuelämyksiä siis jokaiselle meistä!
Bussimatka takaisin Vinhiin ei ollut niin antoisa, kuin edelliset matkat. Johtuikohan siitä, kun olemme liikkuneet busseilla vain päivällä ja nyt olimme yöllä matkassa. Aina kun bussi pysähtyi, niin kaivautuivat pienet torakat koloistaan meitä säikyttelemään, joka ei ollut niin mukavaa. Lisäksi oli varkaita liikkellä, joka ei ilostuttanut meitä yhtään. Tästä kuitenkin viisaampina kohti seuraavaa bussimatkaa!
Kaiken kaikkiaan Halong Bay oli aivan mieletön, ja se antoi enemmän kuin olisi voinut kuvitella. Maisemat olivat todella henkeäsalpaavat, ja vesipelkoinenkin pääsi peloistaan yli näiden maisemien avulla. Tulee olemaan varmasti aina yksi kauneimmista paikoista missä tulee ikinä käymään.
Aurinkoisin terveisin,
Pirita, Minna ja Elina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti